Snorrin (Tammikuu, Snomån, Lumikuu, Snowmoon)
9. päivä:
Raud-Vahvan muistopäivä: Raud, oli maanomistaja Norjassa, joka kohtasi kuolemansa (Pyhän) Olaf Tryggvasonin toimesta, uskollisuudestaan Asatruun siten, että käärme tungettiin alas tämän kurkusta. Raudin maat tämän jälkeen takavarikoitiin Kuninkaan ja hänen hengenmiestensä nimeen.
Nosta ja jaa sarvesta tehty maljasi Raudin kunniaksi, ja kaikkien hänen kaltaisten jotka menettivät henkensä mieluummin, kuin alistuivat kristittyjen tahtoon.
14. päivä:
Thorrablot:Tämä juhlapyhä alkoi muinoin pohjoismaiden Snorri-kuukautena. Sitä harjoitetaan yhä Islannissa juhlin ja keskitalven kekkereinä. Se on tietenkin omistettu Thorille, ja muinaiselle Islantilaiselle Snorri-Talven hengelle.
Tänä päivänä tulisi suorittaa blót Thorille ja kutsua hänet ja hänen mahtavat Aasalaisensa syöminkeihin.
Sarvikuu (Horning, Honiq)
Disting (Ensimmäisen täyskuun juhla Helmikuussa)
Kutsuttu myös 'Kuokan lumoamiseksi' (Charming of the plough) Anglo-saxisesta kielestä käännettynä juhlallisuuksineen. Alkujaan vain Ruotsissa tallennettuja historian tietoja kyseisestä juhlallisuudesta, mutta liittyvät Aasainuskoon.
Disting -juhla saa paikkansa ensimmäisenä täysikuun yönä. Disting-nimi tarkoittaa "Jumalattarien esineen (valmistelu/kokoaminen)". Ruotsissa se oli vuoden ensimmäisten markkinoiden aika; Tanskassa tämä oli aika, jolloin ensiurat kynnettiin pelloilla, (eli päivän merkitys vaihtelee paljon maittain).
Tämä on luonnon uudelleen syntymän juhla, jossa pyydetään siunausta maalle: sadolle (joka kasvaa maasta), karjalle (joka syö maasta) ja perheelle (joka saa myös ravintonsa maasta)
Muut juhla- ja muistopäivät Helmikuussa (Sarven kuu /Horning):
3. päivä :
Barri: Tänä päivänä juhlistamme Ingvi Freyrin, Gerdin-neidon riiausta, Vaanilaisen Hedelmällisyyden jumalan ja Äiti-Maan symbolisia häitä.
Lending (Maaliskuu, Summer Finding)
9. päivä:
Oliver Marttyyrin muistopäivä: Kiivas Asatru, joka päättäväisesti järjesti maanalaisia uhrimenoja (viljaa, leipää, juomaa, lihaa) Jumalille ja Jumalattarille vaikka Pyhä Olaf tuolloin kielsi kyseiset uhrimenot jyrkästi. Erään juoruajan toimesta Olaf sai tietää tästä, ja Oliver (ja uhrijuhlaan osallistuneet) menetti henkensä Olafin ja tämän miesten toimesta.
Tänään hyvä päivä, sytyttää kynttilä tai valkea ja lähettää heidän luokseen ajatuksia. Kaada heille juomastasi osa maahan, ja kohota maljasi heille.
20./21.päivä:
Ēostren Kekkerit: Tämän päivän tulisi olla Kevätpäivän seisaus. Talven loppu ja ´(luonnon) uudestisyntymisen aika. Tämä juhla merkitsee kesäpuolen vuodesta alkaneeksi, ja se on nimetty Ēostre- (Ostara-) anglo-saxisen -jumalan mukaan. Hän oli tärkeä osa muinaisgermaanisessa ja muinais-skandinaavisessa uskossa, ja täten Kristityt jälleen näkivät helpommaksi jättää kyseinen osa kulttuuria, ja muunsi sen kristityille sopivammaksi, omaksi Paschalin juhlapyhäksi, ja myöhemmin sen nimi muutettiin kristilliseksi Pääsiäiseksi.
Kunnioitetun Ēostre- Jumalan nimi muodostuu muinaisgermaanisista sanoista "Itä" (east) ja "ylistys" (glory) (tästä ehkä nimi englantilaisittain nimi Easter) ja Hän on kevään ja luonnon heräämisen ruumiillistuma. Pohjoisessa aurinko nousee ennen Kevätpäivän tasausta ( tai Ēostren kekkereitä) aina vain etelämmästä, ja jälkeen enenevässä määrin pohjoisemmasta. Kekkereistä alkaa kevät meidän alueellamme.
Juhlistamme Kevättä, luonnon heräämistä, Maan sulamista, hedelmällisyyttä ja kasvua. koristeena esi-isämme käyttivät multamaalattuja munia, jäniksen käpäliä (saalismuisto onnea tuomaan, symboloimaan Ostaran petoa), kukkia ja seppeleitä.
Ostaran pyhän pedon (suurin metsäjänis) piilottamia munia oli määrä metsästää, ja niiden määrän kerrottiin olevan tulevan onnen summa. Metsäjänistä ei saatu kiinni koskaan, ellei Ēostre- Jumalan lupaa siihen ollut.
Tänään kunnioitamme Friggaa, Freyaa ja Nerthusta sekä palvomme Ēostrea blótilla ja sumbelilla. Kaada sarvellinen simaa/olutta Maahan; juhlista luonnon uudelleen syntyä, Asatruja, ja kansamme uutta toivoa.
28.päivä:
Ragnar Lodbrokin päivä: Ragnar oli yksi kuuluisimmista, legendaarisista Viikingeistä. Tällä päivää Riimuvuonna 1145, hän joukkoineen hyökkäsi Pariisiin. Sattui sopivasti myöhemmin tunnettu Pääsiäissunnuntai.
Tänään nosta malja Ragnarille ja lue hänen sankarisaagaansa.
Ostara (Huhtikuu)
9. päivä:
Norjalaisen Jaarli Hakonin muistopäivä: Maan läntisen osan hallitsijana, Hakon pyrki elvyttämään Vanhojen Jumalien palvontaa, ja poistamaan vieraan uskonnon (Kristinusko) mailtaan. Tämän vuoksi alueen kansalaiset saivat takaisin poliittisia oikeuksiaan, jotka Kristinusko poisti. Uskomme liekki paloi tänä aikana vahvana. Voisi jopa olla, että Hakonin puolustaessa esi-isiemme tapoja, hän loi vahvan perustan uskollemme, kylvi perustuksiin Aasain-siemenen, jossa se nyt alkaa tuottaa kukoistavaa kasvuaan Islannissa, ja sitä myöden muualle maailmassa.
Tänä päivänä, pohdi millainen vaikutus yksilöllä on maailman tapahtumiin, ja Odinin Kansan tulevaisuuteen.
15. päivä:
Sigrblot/Sumarsdag: Tänään juhlimme Kesän päivää vanhan Islantilaisen kalenterin mukaisesti. Islannissa tällä päivällä on vahvoja maanviljelyyn liittyviä tapoja, mutta muualla muinaisaikoina oli tapana uhrata Odinin menestykselle kesän matkoilla ja taistoissa.
Ostara 22,
Yggdrasilin päivä: Tänä päivänä esi-isämme tajusivat Maailmanpuun merkityksen kulttuuriimme, perimäämme, ja luonnon henkisyyteen. Maailmanpuusta olemme tulleet, ja se suojelee meitä ja huolehtii ja ravitsee meistä Asatruita tänä päivänä, ja tarjoaa turvapaikan Kansalle Ragnarökin tullessa. Puut ovat niin Midgardin/Mannaheimin keuhkot kuin sielukin.
Istuta tänään puu. Huolehdi ja suojele sitä, sillä joskus se tarjoaa sinulle turvaa ja suojaa. Tämä työ on jokaisen uskovan tehtävä.
30. päivä:
Walburgh: Paremmin tunnettu Valborgsmassoafton Ruotsissa, Walpurgisnacht Saksassa, May Eve englanniksi ja Vappu suomeksi.
Valburg, (Valborg) niminen nainen syntyi 710 jossainpäin Dorset/Wessex-aluetta, Pyhän Bonifacen sisarentyttäreksi. Yhdessä veljiensä kanssa hän myöhemmin matkusti Wüttenbergiin, Saksaan, jossa hän ryhtyi nunnaksi ja asui Heidenheimin luostarissa, joka oli hänen Wunibald-veljensä perustama. Valborg kuoli helmikuun 25. päivä vuonna 779 ja tuo päivä edelleen kantaa hänen nimeään Katolisessa kalenterissa.
Kaada sarvellinen simaa/olutta Maahan, sankareidemme muistolle.
Yuletide (Yule, Yul, Jul, Joulukuu)
20. Joulukuuta - Tammikuun 1. (20. Yule /Jol - 1. Snorrin/Lumikuuta/Snomån)
Yuletide on muinaisgermaaninen keskitalven juhla, josta Kristityt tekivät aikanaan oman versionsa. Sana Yule tulee vanhasta skandinaavisesta kielestä (engl. Norse) sanasta HJOL - '(Kärryn)pyörä', kertomaan milloin vuosipyörä on alimmillaan, valmiina nousemaan taas. Germaaniset ja Skandinaaviset kielet perivät sanan Hjol muinaisesta Indo-Euroopan kielen asteesta, kuvaamaan yhdellä sanalla 'auringon paluuta, kuin tulinen kärrynpyörä joka ylittää taivaankannen'.
Yulen juhlinta ja perinteet Talvipäivän seisauksen aikaan, oli tuhansia vuosia vanha jo Kristinuskon tullessa suorittamaan uskonpuhdistusta. Yuleen viittaavia tarinoita on lukemattomia Islannin Saagoissa ja muissa muiniaisissa kirjoituksissa, kertoen siitä, kuinka Yulea tuolloin juhlittiin, ja kuinka me voimme ylläpitää perinnettä.
Yuletide, Yule, Jul.
Suosituin, ja pyhin kaikista muinaisgermaanisista juhlapyhistä, sillä Yule merkitsi Baldur -jumalan paluuta Hel'in valtakunnasta ja talvisen kouran otteen hellittämistä jäisestä maasta.
Varsinainen Yulen päivämäärä, ei ole tiedossa, mutta se kestää 12 päivää, juhlinnan alkaen Talvipäivän seisauksen auringonlaskun aikaan (Pohjoisissa osissa maapallolla tällainen päivä on 20-21.12. kristillisen kalenterin mukaan), tämä, kuten monet muut muinaisgermaaniset pakanapyhät, otettiin toiseen (kristittyyn) uskontoon käytettäviksi ja muokattiin tapaan sopivaksi. Täten varmasti tunnet laulun "12 days of Christmas" alkuperäistä Yulea kunnioittaen, laulu ei ihan kamalasti ole väärässä, sillä Yulen aikaan Asatrutkin antavat lahjoja toisilleen juhlinnan ohella.
Yulen ensimmäinen yö on nimeltään Äitien yö, Kaikkien öiden äidit (The Mothernight) jossa Frigga ja Disir ovat kunnioituksen kohteena. Yöllä juhlitaan myös siksi, koska tuona yönä Friggan ja Disirin kunnioittamisen ohella, juhlistetaan myös maailman uudelleen syntymistä pitkästä talven pimeydestä. Tällöin siis tulee olla lyhin päivä, ja pisin yö koko vuonna. (20-21.12.). Tätä ensimmäistä yötä tulee kunnioittaa, auringon laskusta, aina auringon nousuun, jotta läpiyön juhlimisella ja muinaisten esi-äitien henkien kunnioittamisella varmistetaan, että aurinko jälleen nousee, ja että olet sitä tervehtimässä kun se niin tekee.
Yule on aika, kun jumalat ja jumalattaret ovat lähinnä Midgardia/Mannaheimia, meitä: Muinaisessa skandinaviassa Yulen ajan henkiä/jumalia kutsuttiin Yule-olennoiksi, ja Odin itse kutsui Jólniriä 'itse Yuleksi', josta nykypäivän Joulupukki-henki tulee tähän aikaan vuodesta (en todella osaa sanoa vastasiko muinaissuomalainen Kekripukki/Nuuttipukki, tämä lapsia syövä ilkiö, paremmin esimerkiksi Jólnirin kuvaamaa Yulea.. )
Yule on myös aika, jolloin kuolleet palaavat maan päälle, ja tulevat juhlimaan elävien kanssa. Haltijat, peikot ja muut maagiset olennot olivat tähän aikaan vuodesta vapaina maailmassamme, ja heitä tuli joko karkoittaa 7:stä eri puulajista valmistetulla kokolla/tulella, tai kutsua juhliin, ystävyyden ja rauhan merkkinä.
Yule myös on aika kun Wodanin metsästäjät (Wodanin levottomat kuolleet /Wodan's host of the restless dead) ratsastavat ja tuovat metsästys onnea kaikkein parhaiten. Heidän kohtaamisensa on vaarallista, mutta ruokaa ja juomaa uhrataan heille ja täten heiltä voi pyytää (ei anellen eikä käskien) siunausta, menestystä ja onnea metsälle.
Yule on tanssin, perheen ja juhlan aikaa. Auringonpyöriä on poltettu joskus kokolla 'Äitien Yön' aikana, joissain päin myös ajoittain 12 päivän aikana, varmistaakseen että aurinko muistaa nousta takaisin taivaalle. Tällä tavoin Auringonpyörä laittamalla kokkoon tai polttamalla erikseen, antamalla lupauksia kunnioitetulle villisialle Sónargǫltrille ( Freyrin ja Freyan toteemieläin). Tämä tapa säilyi Ruotsissa kansanperinteessä 1900-luvun alulla; Suuri sianmuotoinen leipä tai sian muotoon vuoltu suuri pölkky peitettiin sian nahalla tätä tarkoitusta varten, ja possu-piirakkaa/-leivosta käytetään Yule-lupausta tehdessä monissa pakanauskonnoissa nykyään. Suurimmat lupaukset tehtiin siis Freyrin ja Freyan toteemieläimelle, suorittamalla sonargöltr, mutta myös kohottamalla tuoppi, tai sarvituoppi Yule-juhlallisuuksissa.
Nykyään muunneltuna Kristinuskon vallattua alueita ja paikoin vastentahtoisten ihmisten väistyttyä saanut kannatusta, Yulen juhlat tunnetaan parhaiten muunnettuna Joulun ja Uuden Vuoden-juhlina, joissa yhdistyy nämä kaksi Joululoman puitteissa. Uuden Vuoden lupaus olisi Asatruille sama kuin Pyhä Yule Vala.
Pihta, Jalokuusi tai mänty tuotiin asumukseen sisälle, ja koristeltiin muinaisgermaaniseen tyyliin sopivaksi. Puun oksille ripustettiin pyhiä lahjuksia, ja koristeellista puuta kunnioitettiin Yggdrasilin, 9 maailmaa yhdistävän Maailmanpuun symbolina. Puun latvaan laitettiin Auringonkehrää muistuttava koriste. Alkujaan puu valittiin ulkoa, kylän tai pyhän lehdon mailta, mutta Kirkonmiesten ja Kristittyjen pelossa, se piilotettiin rakennusten sisälle. Saksan alkuperäisuskonnon väki piilotti ensimmäisinä puun sisälle, skandinaavit viimeisimpänä. Tästä sai joulukuusi-perinne alkunsa.
Yule-halko (jouluhalko) on myös ikivanha muinaisgermaaninen perinne. Tämän halon oli määrä palaa koko yö, tuona vuoden pisimpänä yönä symboloiden elämän pysyvyyttä pimeydenkin keskellä ja uudelleen sytyttää aurinko jälleen palaamaan aamulla. Heillä, joilla ei ollut suurta tulipesää, usein polttivat 24-tunnin kynttilöitä halon sijaan.
Kokonaisuudessaan Yulen 12 päivää on tarkoitettu leivonnaisten, leipien, keksien ja muun ruoan valmistukseen, samoin kuin uniikkien koristeiden kuten olki-pukit ja muut olkieläimet, himmelit, tähdet, paperi/nahka lampaat yms. jotta saataisiin koristeltua asumus Yulen vaatimalla tavalla, samoin ylläpidettyä ja hyödynnettyä Asatruille tärkeitä kädentaitoja. On olemassa nykyäänkin erilaisia paperisia askarteluohjeita, joiden avulla tuotettu koriste voidaan sijoittaa koristamaan asumusta. Olkieläimet ja -koristeet (Olki-Pukki, Himmeli) ovat edelleen kovin läsnä (jopa minun lapsuudessani meillä oli oljista tehtyjä tähtiä, lumihiutaleita ja juurella erikokoisia olki-pukkeja, ja katossa ikkunoilla roikkui itsetehtyjä himmeleitä) ja tunnetuin taitaa olla Ruotsin Gävla-olki-pukki, joka on Joulun alla pystytetty, ja joutuu usein poltetuksi. (kenties uhriksi Thorille, kuten muinaisgermaanisessa uskossa oli tapana polttaa ne uhriksi hänelle. lampaat, siat ja muut olkieläimet usein uhrattiin polttamalla Yulen lopulla Freyrille)
Monet muinaisgermaanisista symbooleista yhdistetään nykyään moderniin Joulun aikaan( Jouluhalko, Joulupukki ja hänen tonttunsa, joulukuusi, kinkunsyönti, joulujuoma, mistelinoksa, tähti..) jotka kuitenkin ovat muinaisgermaanista Yule-ajan perinnettä ja kulttuuria. Se johtunee siitä, että kun Kristityt tulivat ja ennemmin kuin väkisin poistaisivat syvälle juurtuneen perinteen, he näkivät helpommaksi antaa Yulen juhlallisuuksien pysyä, pienin muutoksin, ja pikku hiljaa istuttaen Kristinuskon mukaisen ajatusmaailman näiden yhteyteen. Halloween ja Pääsiäinen myös, ovat olleet alkujaan Pohjois-Euroopan Pakanajuhlia.
Joulukuun (Jule, Jul, Yule) juhla- ja muistopäivät Germaanisen kalenterin mukaan:
9. päivä : Muistopäivä
Egil Skallagrimssonin muistopäivä: Odin oli hänen Jumalansa, barbaarien ja muodonmuuttajien (Shamaani?)veri virtasi hänen suvussaan. Hänen kullan- ja vallanjanonsa oli kyltymätön. Silti, sama mies liikuttui syvästi ystäviensä rakkaudesta ja jakoi rikkauksiaan niiden kanssa, joita hän suosi. Samat aivot, jotka kylvivät kuolemaa, olivat valmiit runouteen, joka rauhoittaisi raivoisimmankin kuninkaan. Voiko olla sattumaa, että Egil palvoi Odinia, mahtavinta paradoksien ja arvuutusten ratkaisijaa?
Todellakin kaikki Aasaväki - erityisesti he, jotka seuraavat yksisilmäistä taistelun ja magian Jumalaa- voi erityisesti oppia tämän miehen elämästä.
20.-21. päivä:
Äitien Yö: Kun yö laskeutuu Talvipäivän seisauksen päivänä, tällöin alkaa aika, kun uusi vuosi syntyy, (vuoden kierto alkaa alusta). Tästä alkaa Yule germaanisen kalenterin mukaan, ja kestää 12 päivää.
Kunnioitamme Sunnasin paluun alkua, ja Talven taian murtumista. Tämä on päivä kun kunnioitamme Thoria ja Freyria, juhlimme blótilla, sumbelilla (juomarituaali, jossa nostetaan maljoja, runoillaan, keskustellaan kunnioitettavista jumalasta, ja lauletaan heidän saavutuksistaan) ja runsailla syömingeillä. Sytytetään Yule-halko, ja hypitään sen liekkien yli, onnen ja symbolisen puhdistumisen vuoksi.
22. päivä:
Yule-pidot - Uuden Riimuvuoden alku - Palvotut jumalat: Thor and Freyr
31. päivä: 31.12-1.1.
Kahdestoista Yö: Tämä kulminoi traditionaalisen ' Yulen 12 pävää'.
Muistele mennyttä vuotta. Ota viljaa/leipää/simaa ja jaa se tulevaisuudelle. Tee Uuden Vuoden lupaus vanhan uskon tapaan vannomalla valasi Freyrin villisian, tai mahdollisen iskuvasarasi nimeen.
Katso myös: Aasainusko, Asatru, Asatro, Ásatrú
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti